Nimi: Kira Ikari Okushon Venus
Lempinimet: Ikari, Oku, Ika, Ki, Shon, Kushon, Rika
Malli: Pullip Dollte-Porte Henri
Ikä: 15
Syntymäpäivä: 25.1.
Tulopäivä 4.6.
Tulopäivä 4.6.
Laji: Sielutar
Tyyppi: Kuolevainen, mutta pystyy suojelemaan itseään kuolemalta siirtämällä sielunsa terveeseen kehoon.
Oma elinvuosi: 2015
Syntymävuosi: 2000
Elää juuri nyt vuodessa: 2015
Customtiedot:
-Pullip Merlin stocperuukki
-Musta värjätty chippi
-Lila chippi
- Silmän meikattuja ripsiä lisätty
-Pullip Merlin stocperuukki
-Musta värjätty chippi
-Lila chippi
- Silmän meikattuja ripsiä lisätty
Luonne: Hyvin epäilevä, ettei saa kavereita(ikinä). Kira on ilkeä, tyly, kostonhimoinen ja nauttii jos toinen kärsii. Kira ajattelee että kostaminen ratkaisee kaiken, kuten sen, että Elena tappoi Alegen(vahingossa), Kira kosti Elenalle ja luulee että Alege on tyytyväinen. Kiralla ei ole omaatuntoa, eikä oikeudentajua. Tai jos on, tällä on hyvin kieroutunut oikeudentaju. Kokenut liikaa pahuutta nuorempana, ja ajattelee nykyään että pahuus on suotava asia.
Pitää: Kostamisesta, vaatteista, Lyran kehon valtaamisesta ja taioista. Ja aivan ehdottomasti Alegesta.
Ei pidä: Elenasta, juurikaan Lyrasta, kukista, mistään suloisesta, Dakusta, kysymyksistä, arvoituksista, Kuolemasta, Puolikuolemasta, kuolemasta, Enkeleistä eikä varsinkaan vanhemmista sisaruksistaan.
Menneisyys: Kira asui suuren perheensä kanssa Irakissa, pienessä Tšei- nimisessä kylässä, jossa oli monien maiden tapoja yhdistetty. Japanin kielisiä nimiä, suomalaisia tapoja, kieltä puhuttiin välillä vaikka millä kielellä, syötiin Irakilasia ruokia. Se oli kristitty kylä, mutta kovin monet eivät viidentoista ikävuoden jälkeen halunnut enää olla kristittyjä. Ja kun tyttö oli neljävuotias, tämän sisko Molly pakeni sodan keskeltä jättäen muun perheen yksin. Sota oli saanut aikansa kahden ääri-islamjärjestön tultua siihen kylään. Tytöt eivät saaneet enää käydä koulua, vaikka olisivat halunneet. Meni kolme vuotta, ja tytön vanhemmat kuolivat. Kiran kaksoissiskon Lyran kasvoilla ei nähty enää hymyä. Kira ja Lyra romahtivat, myös kirjaimellisesti, sillä kun vanhemmat olivat kuolleet, heidän isoveljensä Drum nousi perheen pääksi, ja se ei ollut hyvä idea. Drum pahoinpiteli nuorempia sisaruksiaan. Vähän myöhemmin Elena ja Alege menivät retkelle, välittämättä sodasta. Koska Kira välitti molemmista, hän meni salaa vahtimaan näitä kahta. Elena hukutti vahingossa kaksoissisarensa, eikä tiennyt Kiran nähneen sitä. Silloin Kira päätti kostaa. Hänen rakas pikkusiskonsa, joka ei ollut ilkeä, uskoi kaikista vain hyvää, antoi anteeksi kenelle vain, ja joka oli muutenkin aivan ihana luonteeltaan, hän kuoli. Kira oli raivoissaan. Hän ideoi kostoa vuoden ajan, kunnes Lyra häipyi. Kira suuttui myös Lyralle, eikä osannut antaa anteeksi. Kuukauden kuluttua hän kuuli Elenan jääneen pommin alle, ja kirosi sielunsa ja itsensä. Se antoi hänelle taikavoimat, muutti hänestä Sieluttaren. Eräänä päivänä torilla kävellessään hän näki Elenan jonkun toisen tytön kanssa kävelemässä. Kira ei ollut uskoa silmiään. Molemmilla oli viikatteet, toinen tyttö tappoi ihmisiä ja Elena anoi välillä vieressä armoa tapettavalle. Elena lähti kuukauden päästä muualle, ja Kira hermostui. Hänellä olisi ollut mahdollisuus tappaa Elena. Sota hiipui hiipumistaan, ja lopulta loppui siinä kylässä. Kira oli muuttunut. Se entinen lämmin, anteeksiantava ja ystävällinen tyttö oli kadonnut. Jäljellä oli tyttö, joka yritti hiljaa kestää tuskansa ja kipunsa. Tyttö, joka vihasi kaikkea entistä. Tyttö, joka ei halunnut antaa anteeksi. Tyttö, joka esitti kovaa tuskansa peittona. Sellaisena Kira lähti etsimään sisaruksiaan, päätyen johtolankojen mukana Suomeen. Siihen maahan, jonka kieltä oli ennen rakastanut.
Muuta:
-Eli Lyran kehossa pitkään.
-Vihaa Elenaa sydämensä pohjasta
-Piilottelee hiljaa tuskaansa ja kipuansa.
Motto: Jos et voi antaa kaikkea, älä anna mitään.
Ei pidä: Elenasta, juurikaan Lyrasta, kukista, mistään suloisesta, Dakusta, kysymyksistä, arvoituksista, Kuolemasta, Puolikuolemasta, kuolemasta, Enkeleistä eikä varsinkaan vanhemmista sisaruksistaan.
Menneisyys: Kira asui suuren perheensä kanssa Irakissa, pienessä Tšei- nimisessä kylässä, jossa oli monien maiden tapoja yhdistetty. Japanin kielisiä nimiä, suomalaisia tapoja, kieltä puhuttiin välillä vaikka millä kielellä, syötiin Irakilasia ruokia. Se oli kristitty kylä, mutta kovin monet eivät viidentoista ikävuoden jälkeen halunnut enää olla kristittyjä. Ja kun tyttö oli neljävuotias, tämän sisko Molly pakeni sodan keskeltä jättäen muun perheen yksin. Sota oli saanut aikansa kahden ääri-islamjärjestön tultua siihen kylään. Tytöt eivät saaneet enää käydä koulua, vaikka olisivat halunneet. Meni kolme vuotta, ja tytön vanhemmat kuolivat. Kiran kaksoissiskon Lyran kasvoilla ei nähty enää hymyä. Kira ja Lyra romahtivat, myös kirjaimellisesti, sillä kun vanhemmat olivat kuolleet, heidän isoveljensä Drum nousi perheen pääksi, ja se ei ollut hyvä idea. Drum pahoinpiteli nuorempia sisaruksiaan. Vähän myöhemmin Elena ja Alege menivät retkelle, välittämättä sodasta. Koska Kira välitti molemmista, hän meni salaa vahtimaan näitä kahta. Elena hukutti vahingossa kaksoissisarensa, eikä tiennyt Kiran nähneen sitä. Silloin Kira päätti kostaa. Hänen rakas pikkusiskonsa, joka ei ollut ilkeä, uskoi kaikista vain hyvää, antoi anteeksi kenelle vain, ja joka oli muutenkin aivan ihana luonteeltaan, hän kuoli. Kira oli raivoissaan. Hän ideoi kostoa vuoden ajan, kunnes Lyra häipyi. Kira suuttui myös Lyralle, eikä osannut antaa anteeksi. Kuukauden kuluttua hän kuuli Elenan jääneen pommin alle, ja kirosi sielunsa ja itsensä. Se antoi hänelle taikavoimat, muutti hänestä Sieluttaren. Eräänä päivänä torilla kävellessään hän näki Elenan jonkun toisen tytön kanssa kävelemässä. Kira ei ollut uskoa silmiään. Molemmilla oli viikatteet, toinen tyttö tappoi ihmisiä ja Elena anoi välillä vieressä armoa tapettavalle. Elena lähti kuukauden päästä muualle, ja Kira hermostui. Hänellä olisi ollut mahdollisuus tappaa Elena. Sota hiipui hiipumistaan, ja lopulta loppui siinä kylässä. Kira oli muuttunut. Se entinen lämmin, anteeksiantava ja ystävällinen tyttö oli kadonnut. Jäljellä oli tyttö, joka yritti hiljaa kestää tuskansa ja kipunsa. Tyttö, joka vihasi kaikkea entistä. Tyttö, joka ei halunnut antaa anteeksi. Tyttö, joka esitti kovaa tuskansa peittona. Sellaisena Kira lähti etsimään sisaruksiaan, päätyen johtolankojen mukana Suomeen. Siihen maahan, jonka kieltä oli ennen rakastanut.
Muuta:
-Eli Lyran kehossa pitkään.
-Vihaa Elenaa sydämensä pohjasta
-Piilottelee hiljaa tuskaansa ja kipuansa.
Motto: Jos et voi antaa kaikkea, älä anna mitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mahtavaa jos kommentoit, jokainen kommentti, lyhyt tai pitkä, piristää päivääni aina. Teidän kaikkien kommentit ovat minulle hyvin tärkeitä, joten vastaan aina. Negatiiviset kommentit voi silti jättää pois. Kritiikkiä saa antaa, muttei mielellään esim. "tää oli oksettava", "en kerro syytä"- tyyppisiä kommentteja.